Hypnoosi - Hypnos

Sana hypnoosi tulee Kreikan kielen sanasta Hypnos, joka tarkoittaa unen Jumalaa. Hypnoosi ei ole unitila eikä valvetila. Hypnoosi on unen ja valvetilan välimaaston kaltainen syvä rentoutumisen tila. Hypnoosista käytetään myös nimitystä transsi tai transsitila. Hypnoosin avulla voidaan vaikuttaa ihmisen piilotajuntaan eli alitajuntaan. Hypnotisoijan antamat suggestiot tallentuvat hypnotisoitavan alitajuntaan, jota kautta ne vaikuttavat toimintaan myös valvetilan aikana posthypnoottisesti eli jälkihypnoottisesti. Hypnoosin avulla tapahtuva henkinen valmennus on erittäin tehokas valmennusmenetelmä erityisesti esiintymisvarmuuden kasvattamisessa, erektiovaikeuksissa ja erilaisten neuroosien, fobioiden ja tapatottumusten poistamisessa.

Hypnoosi, analgesia ja hypnoanalgesia - hypnoosilla toteutettu tunnottomuus

Analgesialla tarkoitetaan tunnottomuutta kivulle. Ihminen tuntee, jos kivulle tunnotonta aluetta kosketetaan, mutta ei tunne varsinaista kipua. Anestesia tarkoittaa täydellistä tunnottomuutta. Hypnoosilla voidaan suggeroida muutoksia tuntoaistien alueille. Kipuaisti voidaan suggeroida täysin pois. Syvemmissä hypnoositiloissa saadaan aikaan täydellinen anestesia, jolloin hampaan poisto hammaslääkärin vastaanotolla voidaan tehdä hypnoosipuudutuksella eli hypnoanestesialla. Edellä mainitun lisäksi suggeroiminen toisinpäin on myös mahdollista. Voidaan aikaansaada hyperestesiaa, jolloin keho tuntee kaiken tavallisuudesta voimakkaammin. Pienikin kosketus höyhenellä tuottaa suurta kipua. Mikäli koehenkilölle suggeroidaan syvässä hypnoositilassa kipuärsyke, autonominen hermosto reagoi siihen samalla tavalla kuin ilman hypnoanestesiaa, mutta hänen tietoinen käyttäytymisensä ei muutu. Kasvojen kiristelyä, ilmeiden muuttumista ja kipua ilmaisevia eleitä ei esiinny.

Jokapäiväisiä esimerkkejä hypnoosin, suggestion ja itsesuggestion dynamiikasta kipukynnykseen

Jokapäiväisestä elämästä löytyy runsaasti esimerkkejä hypnoosin ja suggestion dynamiikasta. Urheilija voi juosta henkensä kaupalla tuntematta minkäänlaista kipua. Kun maaliviiva on ylitetty, kipu palautuu tietoisuuteen ja urheilija kaatuu läkähtyneenä maahan. Kilpailuun keskittyminen ja voitontahto on niin suuri, ettei kipuaistimus pääse tietoisuuteen kilpailun aikana. Tähän vaikuttaa suggestion laki: -Voimakkaampi emootio korvaa heikomman-

Voimakkaampi emootio korvaa aina heikomman

Kilpailun voiton tahto voi olla niin suuri, että se peittoaa kivun tuntemisen. Ajatukset tunneilmeineen ovat muualla kuin kivussa. Pieni lapsi, joka polttaa sormensa sähkölieden levyyn, tuntee voimakasta kipua. Kun äiti puhaltaa sormeen, on kipu poissa. Äidin voimakas turvallisuuden-, rakkauden- ja hellyydentunne ovat voimakkaampia emootioita kuin kipu. Huomion kohdistaminen muualle kuin kipuun, vähentää kipua. Hypnoosilla voidaan lievittää tehokkaasti kipuja tai poistaa ne kokonaan. Hypnoanalgesiaa käytetään leikkauksien jälkeisten kiputilojen lievittämisessä, reumakivuissa ja monissa psyykkistä alkuperää olevissa särkytiloissa, kuten raajojen amputoinnin jälkeisissä haamusäryissä.

Hypnoosiin liittyvät ilmiöt - hallusinaatiot

Hallusinaatioita voidaan suggeroida kaikkien aistien alueille. Näköaistin alueille suggeroidut hallusinaatiot vaativat toimiakseen syvää hypnoostilaa. Kuuloaistin hallusinaatioita voidaan toteuttaa keskisyvässä hypnoositilassa, mutta haju-, maku ja tuntoaistin hallusinaatioit toimivat myös kevyissä hypnoositiloissa. Hypnotisoitu voidaan suggeroida kuulemaan musiikkia, puhetta, tai näkemään jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Hallusinaatiot saadaan toteutumaan myös posthypnoottisesti valvetilan aikana. Alkoholistille suggeroitu vastenmielinen pahoinvoinnin tunne esiintyy joka kerta, kun tämä yrittää nauttia alkoholia. Mikäli hypnotisoitu suggeroidaan näkemään jotain sellaista, mitä todellisuudessa ei ole läsnä, on tällöin kyseessä positiivinen hallusinaatio. Mikäli hypnotisoitu suggeroidaan olemaan näkemättä sitä, mikä todellisuudessa on läsnä, on tällöin kyseessä negatiivinen hallusinaatio.

Hypnoosi ilmiönä ja olotilana - syvähypnoosi

Hypnoosiin liittyvät ilmiöt ovat sidoksissa hypnoosin syvyyteen ja hypnotisoitavan hypnoosiherkkyyteen. Herkät ihmiset saattavat muita paremmin kokea kehon kaavaan liittyviä tuntemuksia, vaikka kyseessä olisi vain kevyt hypnoositila. Tällaisia tuntemuksia ovat osittainen jäsenten häviämisen tunne, painavuus ja lievä puutumuksen tunne. Hypnoosi muistuttaa unen ja valvetilan rajatilaa. Poikkeuksen tekee syvähypnoosi, jolloin hypnotisoitu saattaa spontaanin amnesian takia luulla nukkuneensa osan ajasta.

Tietoinen ajatustoiminta (päivätajunta) ei lakkaa toimimasta edes syvässä hypnoosissa. Hypnoositilojen aikana esiintyy jonkinverran hypnoosisyvyyden liikkuvuutta. Hypnotisoitu saattaa olla hetkittäin kevyemmässä ja välillä syvemmässä hypnoosissa. Jotkin henkilöt ovat luulleet olleensa koko hypnoosin ajan hereillä, mutta siitä huolimatta erilaiset hallusinaatiokokeet ovat toimineet täysin normaalisti. Syvässä hypnoosissa oleva henkilö voi liikkua ja kulkea huoneessa silmät auki, eikä tämä välttämättä tiedä olevansa lainkaan hypnoosissa. Hypnoositilalle ominaisia tuntemuksia ovat myös ajantajun osittainen katoaminen ja ajatusten kulkeminen hetkittäin omia polkujaan. Kinesteettistä mielleyhtymää käyttävät henkilöt saattavat mielikuvien aikana liikutella käsiään, tai nousta jopa tuolista seisomaan ilman erityistä syytä. Visuaalisesti ajattelevat saattavat muita herkemmin avata silmänsä hypnoosin aikana. Mikäli koehenkilöitä pyydetään puhumaan hypnoosin aikana, on puhe yleensä erittäin hidasta, hiljaista ja epäselvää. Kaiken kaikkiaan hypnoosi on miellyttävä, keskittyneen tarkkaavaisuuden ja syvän rentoutumisen tila, joka muistuttaa nukahtamishetkeä.

Hypnoosivalmennus - hypnoositerapia ja hypnoosin sovellusalueet terapiassa

Hypnoosia voidaan käyttää menestyksekkäästi psykosomaattisiin vaivoihin ja neurooseihin, sekä erilaisten tapatottumuksien korjaamiseen, kuten tupakointi, vääristyneet ruokailutottumukset, alkoholiongelmat, kynsienpureskelu, ongelmapelaaminen jne. Erinomaisia ja hyviä tuloksia saadaan myös esiintymisjännityksestä kärsivien henkisessä ohjauksessa, erektiovaikeuksissa, ennenaikaisessa laukeamisessa, unihäiriöissä, kipujen ja särkyjen lievittämisessä ja monissa fobioissa.

Hypnoosi ja hypnoosisyvyyksien merkitys terapeuttisen tavoitteen saavuttamiseksi

Syvien hypnoositilojen käyttö on monissa hypnoosityöskentelyyn liittyvissä tapauksissa ensisijaisen tärkeää. Syvässä hypnoosissa annetut suggestiot toimivat varmimmin ja tehokkaammin, kuin kevyessä tilassa annetut. Kipu- ja särkytilojen lievittämisessä, sekä hypnoanestesiassa vaaditaan yleensä syvempää hypnoosia, mutta analgesiaa saadaan aikaan osittain kevyemmässäkin hypnoosissa. Sosiaalisten tilanteiden pelkoon, erektiovaikeuksiin, ennenaikaiseen laukeamiseen ja eri muotoisten neuroosien poistamiseen riittää kevyt hypnoosi.

Posthypnoottiset eli jälkihypnoottiset suggestiot - posthypnoottinen pikahypnoosi

Posthypnoottisilla suggestioilla tarkoitetaan jälkihypnoottisia suggestioita, jotka toimivat myös valvetilan aikana hypnoosikäsittelyn jälkeen. Posthypnoottisilla suggestioilla voidaan ihminen saada hypnoosiin salamannopeasti. Hypnotisoijan napsauttaessa sormiaan, vajoaa koehenkilö silmän räpäyksessä hypnoositilaan. Suggestion toimeenpanevana merkkinä voi olla mikä tahansa merkki, vaikkapa pelkkä hypnotisoijan ääni, sana, yskäisy, käden heilautus tai silmiin katsominen.

Posthypnoottisten suggestioiden merkitys TV- hypnoosissa ja muissa hypnoosinäytöksissä

TV-ohjelmien hypnoosinäytöksissä käytetään posthypnoottisia merkkejä, jotta vapaaehtoiseksi ilmoittautuneet koehenkilöt saadaan silmän räpäyksessä hypnoositilaan. Koehenkilöt ovat saaneet hypnoosikäsittelyn jo ennen TV-ohjelman alkamista, jolloin näille on annettu posthypnoottiset suggestiot nopeasta hypnoosiin vaipumisesta. Posthypnoottisilla suggestioilla on merkitystä myös terapeuttisessa hypnoosivalmennuksessa.

Posthypnoosi - jälkihypnoottiset suggestiot hypnoosivalmennuksen tukena ja apukeinona

Piintyneelle tupakoitsijalle voidaan antaa posthypnoottinen suggestio, että kun tämä asettaa savukkeen huulilleen, tuntee hän suussaan vastenmielistä makua. Tällaisen suggestion antaminen ei yleensä ole tarpeellista. Posthypnoottisilla suggestioilla voidaan ihminen saada toimimaan tietyllä tavalla vuosien tai jopa kymmenien vuosien ajan. Posthypnoottiset suggestiot toimivat myös puheliminen välityksellä annettuina. Joissakin tapauksissa posthypnoottiset suggestiot ovat säilyttäneet tehonsa jopa yli 20 vuotta, mutta mitään varsinaista aikamääritettä ei voida antaa. Toisilla ihmisillä suggestioiden teho säilyy pidempään ja toisilla vieläkin pidempään. Posthypnoottisten suggestioiden toimivuuteen vaikuttaa hypnoositilan syvyys ja hypnotisoijan ammattitaito. Posthypnoottisia suggestioita voidaan käyttää esimerkiksi kivun poistossa, jolloin hypnotisoija voi suggeroida puhelimitse analgesian tai anestesian.

Hypnotisoitavuus ja hypnoosiherkkyys - kevyt - keskisyvä ja syvähypnoosi - somnanbulentti

Ihminen on varsin vähän tietoinen omasta hypnotisoitavuudestaan ja suggeroitavuudestaan. Ihmisistä noin 95 prosenttia voidaan hypnotisoida. Vain vajaat 15 prosenttia voidaan saada kaikkein syvimpään hypnoositilaan. Keskisyvään hypnoosiin saadaan noin 50 prosenttia ja kevyimpään hypnoosiin noin 30 prosenttia. Ainoastaan viisi prosenttia jää hypnotisoitavuuden ulkopuolelle. Tähän ryhmään kuuluvat kehityksessä jälkeen jääneet, mielisairaat, huumeiden käyttäjät, ja eräitä voimakkaita psyykenlääkkeitä käyttävät henkilöt. Kaikkein syvimmästä hypnoositilasta käytetään nimitystä somnanbulentti.

Suggestioalttius ja hypnoosimenetelmät

Suggestibiliteetti eli suggestioalttius on synnynnäinen asia. Hypnotisoijan ammattitaidolla ja hypnoosimenetelmien valinnalla on kuitenkin merkitystä hypnoositilan onnistumisen kannalta. Hypnoosimenetelmillä (induktioilla) on merkitystä hypnoositilan syntymiseen ja hypnoosin syvyyteen. Joillakin pikamenetelmillä voidaan hypnoositila muodostaa jopa silmän räpäyksessä ilman posthypnoottisia suggestioita. Pikamenetelmät ovat yleensä ideomotorisia menetelmiä, jotka aikaansaavat koehenkilössä tahdosta riippumattomia reaktioita, joita hyödyntämällä koehenkilö voidaan hypnotisoida salamannopeasti.

Suggestio

Suggestio tarkoittaa psyyken ominaisuutta ohittaa tietoisen minän rationaalinen osa siirtämällä tietty ärsyke pois sen kriittiseltä alueelta. Suggestion vaikutukset ovat tahdosta riippumattomia reaktioita. Suggestioilla vaikutetaan ihmisen tiedostamattomiin vietti- ja tunnealueisiin. Hypnoosin aikana annetut suggestiot tallentuvat ihmisen alitajuntaan, jota kautta ne vaikuttavat ihmisen toimintaan ja käyttäytymiseen.

Suggestion dynamiikkaa

Ajatus tai tunneilme voi muuttua aivoissa motoriseksi liikkeeksi ja toiminnaksi ilman, että tietoinen minä käynnistää mitään toimintaa. Suggestion riittävän usein toistuessa sillä on aina taipumus toteutua. Eräässä suggestioalttiutta mittaavassa testissä koehenkilöä pyydetään seisomaan silmät suljettuina ja hänelle toistetaan seuraavaa lausetta: - Kaadutte taaksepäin, - kaadutte taaksepäin, - kaadutte taaksepäin... Tällaisessa testissä koehenkilö kaatuu lähes aina taaksepäin ja tämä johtuu yksinomaan suggestion ideomotorisesta vaikutuksesta (dynamiikasta). Kaatumisherkkyys ilmoittaa henkilön suggestioalttiutta (suggestibiliteettiä). Kaatuminen on mahdollista myös ilman, että edellä esitettyä lausetta toistetaan. Kaatumiseen riittää pelkkä oma ajatus kaatumisesta. Esimerkkinä voidaan mainita eräät kiihkouskonnolliset tilaisuudet, joissa ihmiset kaatuvat jostain merkistä, kuten käden päällepaneminen.

Hypnoosin ja suggestion vaikutus autonomiseen hermostoon

Hypnoositilan aikana voidaan suggestioilla vaikuttaa kaikkialle, missä on sileää lihasta. Hypnoosin aikana annetuilla suggestioilla on mahdollista saada pulssi kiihtymään ja hidastumaan, verisuonet laajenemaan ja supistumaan. Samalla tavalla kyetään vaikuttamaan ihmisen ruoansulatusjärjestelmään, virtsarakon toimintaan ja aineenvaihduntaan, mutta nämä eivät reagoi suorille suggestioille. Suggestiot tulee muotoilla siten, että ne käyttävät hyväkseen niitä hermoratoja, jotka saavat muutokset aikaan. Suggestiot pelosta ja jännityksestä nostavat verenpainetta ja pulssia. Turvallisuuden tunne, lepo ja rauha puolestaan laskevat pulssia. Lämmön tunne laajentaa ja kylmän tunne vastaavasti supistaa verisuonia. Särky- ja kiputilojen alueille voidaan hypnoosin avulla suggeroida voimakasta lämmön tunnetta, jolloin kipu kyseisellä alueella lievittyy.

Ideomotoriset hypnoosimenetelmät

Ideomotorinen menetelmä tarkoittaa sitä, että eräät riittävän usein toistetut (ideomotoriset) suggestiot aiheuttavat alitajunnasta johtuvia, pieniä ja tahattomia liikkeitä, joita hyödyntämällä hypnotisoija suggeroi koehenkilönsä vaipumaan nopeasti hypnoosiin. Kuuluisin lienee eräs Galtonin heilurikokeeseen perustuva pikamenetelmä. Ideomotoriset menetelmät ovat maailmalla yleisesti käytettyjä, koska niillä voidaan nopeasti aikaansaada maksimaalisen syvä hypnoositila. Monet ideomotoriset hypnoosimenetelmät antavat reaaliajassa viitteitä myös hypnoosin syvyydestä. Tällaisia menetelmiä käytettäessä ei erillistä suggestioalttiustestiä välttämättä tarvita.

Regressio - taantuminen

Regressiolla tarkoitetaan palauttamista ajassa taaksepäin esimerkiksi lapsuuden aikaisiin tapahtumiin ja ikäkauteen. Regressioistunnoissa hypnotisoidun puhetapa, ääni, artikulointi, käsiala, kuvien piirtämistapa ja muut toiminnat voivat muuttua täysin regressoitua ikää vastaavaksi. Lisäksi voivat muuttua hengitys ja motoriikka. Fysiologisiin reflekseihin voidaan myös saada havaittavia muutoksia. Regressiotyöskentelyn avulla voidaan vapautua esimerkiksi hämähäkkikammosta jopa yhdella hypnoosikäsittelyllä.



Takaisin sivun alkuun

 
Website Design Pekka Pakarainen - Copyright © 2008 - www.mestarihypnotisoija.com - All Rights - Reserved.
Webmaster